Temperamentti
Jos etsiskelet temperamenttiaiheisia tekstejä blogistamme, niitä löytyy monien eri otsikoiden alta ja monilta eri sivuilta linkitettyinä. Mutta tässä muutamia poimintoja: 👍
- MINÄ
- Asenne ratkaisee ja valoa pimeyteen (eli koottuja ajatelmia meistä suomalaisista murjottajista)
- Tietynlaisen yksilön vaatimus
- Koulumaailman koukeroita, osa 2: Kympin tytöt
- Koulumaailman koukeroita, osa 1: Viittaaminen = Tuntiaktiivisuus?
MIKÄ ON TEMPERAMENTTI?
Temperamentti on yksi keskusteluissamme usein vilahteleva käsite. Lenkkeillessä olemme usein
päätyneet pohtimaan omaa temperamenttia ja nykyisin myös poikiemme temperamenttia, sitä
minkälaisia haasteita ja etuja eri temperamanteilla on ja miten ne näyttäytyvät arjen eri ympäristöissä. Esimerkiksi perheen jäsenten välisiä eroavaisuuksia ja kahnauksia on helppo lähestyä ja pohtia erilaisten temperamenttien kautta.
Temperamentin määritelmän voi kirjoittaa monella eri tavoin ja monen eri teorian näkökulmasta. Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan kyseessä on laaja ja kohtalaisen pysyväkin käyttäytymisen kokonaisuus, joka erottaa yksilön muista käyttäytymiskokonaisuuden omaavista yksilöistä.
Temperamentin pohja on hyvin pitkälti biologiassa ja perinnöllisyydessä, ja temperamentin erot näkyvätkin hyvin jo vauvoilla. Eri temperamentteja voidaan lähestyä esimerkiksi Liisa Keltinkangas- Järvisen (2016) mukaan, minkälaisia käyttäytymistyylejä eri temperamentit tuovat mukanaan, minkälaisia biologisia perusteita niillä on ja miten temperamentit ilmenevät emootioina. Kyseessä on vahva reaktiotyyli, joka on hyvin reaktionomainen ja "alkukantainenkin" perustuessaan paljon biologiaan. Niin ikään kyseessä on hyvin kehollinen reaktiotapa.
Yleisesti eri temperamenttien käyttäytymistyylejä havainnoidessa voidaan tarkastella, minkälainen on ihmisen aktiivisuus ja rytmisyys, onko hänelle ominaista lähestyä tilanteita vai vetäytyä niistä, miten hän sopeutuu tilanteisiin, miten reagoi ärsykkeisiin, kuinka intensiivisesti suhtautuu, missä määrin on häirittävissä, kuinka sinnikäs on tai minkälainen mieliala on hänelle tyypillistä. Vaikka temperamenttia kuvailtaisiin yksittäisten piirteiden kautta, vasta piirteiden kokonaisuus ja niiden keskinäiset suhteet ovat merkityksellisiä.
Tiivistetysti voitaisiin sanoa, että temperamentti on synnynnäisten valmiuksien tai taipumusten kokoelma, joka määrää ihmisen yksilöllisen ja hänelle ominaisen reagoimis- tai käyttäytymistyylin. Arkikielessä temperamentilla tarkoitetaan usein "värikästä" tapaa reagoida tai voimakasta luonnetta, mutta yhtälailla temperamenttia ovat myös hitaus, rauhallisuus ja värittömyys. Temperamentti selittää, miksi sama tilanne voi toiselle olla hyvin jännittävä ja innostava, kun toiselle se tuottaa pelkoa ja ahdistusta.
Temperamentti ei toki kuvaa persoonallisuutta kokonaan, vaan kyse on yhdestä tavasta auttaa ymmärtämään itseä ja toisia. Esimerkiksi Tony Dunderfelt (2012) kuvaa temperamenttia hahmottamista auttavana värinä tai mausteena. Maustetta temperamentti todellakin tuo arkeen ja ihmisten välisiin kohtaamisiin.
Temperamenttien kuvaus tuleekin siis hyvin lähelle myös ekstroversion ja introversion käsiteparia sekä herkkyyden ja ujouden määritelmiä, joita niin ikään käsittelemme blogissamme. Erityisen kiinnostavaa temperamentissa on, että siinä nivoutuu yhteen vahvasti ihmisenä kasvamisen eri puolet.
Temperamentti on siis hyvin monipuolinen kokonaisuus (ks. esim. Dunderfelt 2012). Se perustuu
fyysisestä näkökulmasta hermo- ja sisäeritysjärjestelmän toimintaan, ja on tarkasteltavissa ihmisen
ulkoisestakin käytöksestä. Samalla se on kuitenkin myös vahva sisäinen psyykkinen ilmiö. Huomattavaa on, ettei temperamentti synny esimerkiksi kasvatustyylin perusteella, vaikkakin elinympäristöt ja kasvatus toki ovat vuorovaikutuksessa eri temperamenttipiirteiden kanssa.
Tässä käytettyjä lähteitä:
Dunderfelt, Tony. 2012. Tunnista temparamentit. Väriä elämään ja itsetuntemukseen.
Keltikangas-Järvinen, Liisa. 2016. Hyvät tyypit. Temperamentti ja työelämä. Sekä 2006. Temperamentti ja koulumenestys.
Kommentit
Lähetä kommentti