Koulumaailman koukeroita, osa 1: Viittaaminen = tuntiaktiivisuus?
Koulusysteemit ovat muuttuneet omista ajoistamme moneen kertaan. Ehkä ihan hyvä niin. Minun kouluaikanani istuttiin luokassa ja viitattiin, kopioitiin kalvoja piirtoheittimestä ja opeteltiin ulkoa pitkä lista asioita, joilla en vielä tänäkään päivänä ole tehnyt mitään. Tänä päivänä taiteillaan ainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia, istutaan portailla tai jumppapallojen päällä, haetaan tietoa netistä ja opiskellaan tekemällä itse. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Tuntiaktiivisuus. Jos ennen oli tärkeää olla aktiivinen, nyt se on ehkä vielä entistäkin tärkeämpää. Ei riitä enää, että istuu pulpetissaan ja kopioi tekstiä, opettelee sen kotona ulkoa ja loistaa kokeessa. Tänä päivänä pitää osata hakea tietoa, verkostoitua, opiskella ryhmässä erilaisten oppijoiden kanssa, käyttää luovuuttaan ja osallistua, kokeilla, yrittää. Aktiivisuus on muuttanut muotoaan, mutta mihinkään se ei ole hävinnyt. Sääliksi käy vähän niitä, jotka oppisivat parhaiten samalla tavalla kuin mi...