Lelutornin tähystäjät

  Omaa arkeani on helpottanut huomattavasti oma hellannappula-teoriani. Se on tuonut selkeyttä ja järjestystä eri roolien välille ja auttanut vaihtamaan näkökulmaa tilanteen mukaan. Äiti joutuu olemaan niin monena, repeytymään joka rooliin yhtä aikaa, joten olen alkanut ajatella eri roolejani hellannappulana: useimmiten päällä on ÄITI-asetus, joka huoltaa, hoitaa, ruokkii, siivoaa ja organisoi. Mutta on myös muita asetuksia, jotka täytyy välillä muistaa kytkeä päälle. ÄITI on perusasetus, joka sekin tosin pitää sisällään useita eri variantteja tilanteen mukaan: 1)   Jumppatrikoissa ja villasukissa kotona pyörivä huushollaaja, joka mustekalan lonkeroillaan tarttuu kaikkeen ohikulkevaan ja hoitaa sen paikoilleen. Ruokkii, puunaa ja järjestää, pyykkää ja paistaa. Jolle huudetaan: Pyyhkimään! Kodin tehopalvelukone, jota ilman mikään ei toimi. 2)   Pikkuisen vähemmän reikäiseen kostyymiin sonnustautunut mallikasvattaja, joka tuo, vie, hakee ja kuljettaa vieno hymy huulillaan ja p

Tein aamutuimaan tunnin pyörälenkin. Ajoin ohi alakoulusta, jonka pihalla oli ilmeisesti menossa jonkinlainen keväinen liikuntapäivä. Musiikki soi ja lapsia säntäili pihalla edestakaisin. Muistelin omia liikuntapäiviäni, eivätkä muistot olleet kovinkaan suloisia. Aina oli liian hiki, tehtiin ihan kummallisia ja epäkiinnostavia juttuja, käveltiin jotain hikistä pururataa pää märkänä ja syötiin sämpylää, joka maistui pelkälle margariinille. Ja musiikkia ei nyt ainakaan ollut. Huh. Onneksi sain tänään olla omavalintaisen lajin (pyöräilyn) parissa, eikä kukaan enää sanele, mitä miten minun tulee liikkua ja miten ei. Ah, miten virkistävää on huomata, kuinka laaja kirjo koululiikunnassa nykyisin on! Kokeillaan sitä ja tätä, tutustutaan tähän aivan uuteen lajiin! Aivan huippua! Meidän aikanamme liikunta rajoittui pitkälti peruslajeihin: pesäpallo, koripallo, jalkapallo, lentopallo, uinti, hiihto, luistelu ja epämääräinen telinevoimistelu, jossa opeteltiin tekemään kuperkeikkoja ja kärrynp