"Enkä pelkääkään tätä maailmaa?" - Jännityksiä pois käärimässä
(Vaikka et olisikaan erityisen euroviisufani, voit silti lukea tämän: aika harva meistä ei jännitä mitään. Lopussa monta perusvinkkiä jännityksen lievittämiseen! 👍) Sitä, mistä kyseinen lainaus pälkähti mieleen, ei varmaan kellekään tarvitse avata. Myös meillä seurattiin viisuhuumaa vihreiden limppareiden ja sipsien (jotka eivät olleet sentään vihreitä!) kera, mutta koska olemme kovin untansa vaalivaa porukkaa (kts. mm. teksti: Joutuin vain nyt nukkumatin luo! (äiti siis) ), mieheni oli ainoa joka jaksoi valvoa ääntenlaskun loppuun. Minä ja lapset kuorsasimme siis autuaasti onnemme ohi. Toki katsoimme ääntenlaskun myöhemmin vielä areenasta (vaikka lopputulos olikin jo selvillä), ja totesin, että ehkä sen seuraaminen kello 02 yöllä olisikin käynyt hieman liian jännittäväksi. Pelkkä uusinnan katsominen jo nosti syketasoja sen verran. Elämä on muutenkin varsin jännittävää, erityisesti jos sattuu olemaan tällainen hyvin ujonpuoleinen introverttiherkkis. Ei siihen euroviisulavoja...