Haluatko mukaan erityisherkkien kirjaprojektiin?

-

Tervehdys! 💚

Haluatko mukaan erityisherkkien arkipäivää ja työelämää koskevaan kirjaprojektiin? Olet lämpimästi tervetullut mukaan, jos koet vahvasti olevasi erityisherkkä tyyppi; muilla ominaisuuksillasi, sukupuolella, iällä, työpaikalla, perhemuodolla ym. ei ole mitään väliä. Haluamme kuulla monenlaisia tarinoita kirjaamme varten, ehkäpä juuri Sinun ainutlaatuisen tarinasi!

Tietokirjaprojektimme tavoitteenamme on tutkia erityisherkkien arkipäivää; erityisesti siihen sisältyviä erilaisia osa-alueita (työ, perhe, vapaa-aika jne.) ja niiden yhteensovittamista. Pääpainopisteemme ovat arjen kokonaispalapelin hahmottamisessa, arjessa jaksamisessa ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Erityisherkkien omat kokemukset ovat vahvasti keskiössä. Haluamme koota helposti lähestyttävän ja -ymmärrettävän, rennon, persoonallisen ja hyvin vahvasti vertaistuellisen opuksen, johon kaikki – enemmän ja vähemmän herkät - voivat tarttua. Kirjan kustantaa Kirjapaja, ja sen arvioitu ilmestymisajankohta on keväällä 2023.

Jos olet kiinnostunut ottamaan osaa projektiimme omien kirjallisten tarinoidesi muodossa, vinkkaa siitä meille sähköpostilla lelutornintahystajat@gmail.com. Lähetämme paluuviestissä tarkempia tietoja projektista ja vastausohjeet. Sähköpostit eivät velvoita sinua vielä mihinkään, jos tuntuu ettei juttu olekaan sinua varten. Kaikki tarinat luetaan ja käsitellään hyviä tutkimustapoja noudattaen, nimeäsi tai muita tietojasi ei julkaista. Halutessasi voit vastata myös nimettömästi.

Emme julkaise mitään kirjaprojektiin liittyviä tietoja ja aineistoa blogissamme, vaan käytämme niitä ainoastaan kirjaa varten.

Odotamme viestiäsi! 😊


Yhteistyöterveisin,

Anna ja Laura

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan Räkä! (Nuhaa, kuumetta ja flunssatautia)

-
Kuva
  Onhan tämä ihan sairasta hommaa, kirjaimellisesti! Tuskin olemme myöskään tämän kanssa yksin: veikkaan että melko moni äiti on repinyt useampia hiustukkoja päästään erityisesti tänä syksynä ja talvena. Lapset ovat ihan jatkuvalla syötöllä sairaana! Kun yhdellä helpottaa, toinen aloittaa. Ihan jatkuva kierre, jolle ei loppua näy. Mauri Kunnaksen kirjassa Joulupukki ja noitarumpu shamaani taikoo seuraavan loitsun: ”Nuha, kuume, flunssatauti, eihän siitä kukaan nauti! Häivy, jätä Pukki-polo, anna hälle hyvä olo, etsi tauti toinen kolo!” Tämä mantra on ollut monesti mielessä, kun olen jälleen kerran kantanut lapselle lisää räkäpaperia   ja pessyt omia käsiä rystyset ruvella. En ymmärrä, mistä kaikki virukset yhtäkkiä ovat löytäneet tiensä meille! Onhan niitä ollut liikkeellä aina, mutta tuntuu että tänä talvena oikein erityisen runsaasti. Ihan kuin kaikki pöpöt olisivat odottaneet kaikkien sulkujen loppumista kieli pitkällä ja oikein villiintyneet, kun hetkeksi annoimme m
Lue lisää

Torikauhua ja nälkäkiukkua - herkkis-äiti markkinoilla

-
Kuva
  Eilinen markkinavierailu oli taas mainio esimerkki siitä, ettei todellakaan pitäisi lähteä yhtään mihinkään, jos yhtään alkuun epäilyttää. Jälleen kerran taas sain todistaa nälkäkiukun voimaa niin itselläni kuin lapsillani. Mikään ei oikein sujunut suunnitelmien mukaan ja ainoina tuliaisina reissulta jäi käteen vain ajatus siitä, etten ikinäkoskaanmilloinkaan enää lähde yhtään mihinkään markkinoille. Olimme poikieni (8 ja 10) kanssa koko päivän kotona viettämässä lauantaita mieheni ollessa perustapaansa viikonlopputöissä. Monesti vietämme aikaa mummolassa, sillä pääni tahtoo taktisesti hajoilla, jos joudun liian monena päivänä kehittelemään lapsille yksinäni tekemistä, mutta tänään jäimme poikien toiveesta kotiin, sillä viikko oli ollut kohtalaisen intensiivinen. Sopi minulle. Tarkoituksena oli viettää rento päivä kotosalla, tehdä vähän kotihommia rästistä ja lukea kirjaa, pelata ehkä pelejä. Päivä menikin omalla mittapuullani ihan kohtalaisen kivasti, eikä mitään valtavan suuria k
Lue lisää

Herkkis-äiti jumppaa (vai eikö jumppaa - kas siinä pulma!)

-
Kuva
  En taatusti ole ainoa äiti, jonka keskiruumiiseen on raskauksien jälkeen pesiytynyt jotain ylimääräistä löllyvää. Muistan, miten äitiysneuvolan jälkitarkastuksessa reipasotteinen lääkäritäti hytisteli leipätaikinaani ja totesi, että kyllä tämä taikinamaisuus tästä pian häviää. En tiedä mikä hänen PIAN oli, mutta eipä ole hävinnyt kahdeksassa vuodessa, vaan epäilyttävästi (ehkä jonkin hiivakäymisen takia?) taikinamaisuus vain tuntuu myötään valuvan vääriin paikkoihin.  Eipä tässä paljon auta istuskella ja odotella leipätaikinan häviämistä, jotain on tehtävä itsekin. Mutta kuvio on oikeastaan melko monimutkainen, kun sitä alkaa tarkemmin ajattelemaan. Olen lukenut sen sata erilaista kiinteytysartikkelia ja kurssia, ja on tosi hienoa, että niissä usein huomioidaan myös henkilökohtaiset haasteet ja psyykkinen puoli, mutta oikeastaan missään en ole vielä törmännyt siihen, että haasteiden syitä pohdittaisiin omien ominaisuuksien kautta. Tiedostan, ettei missään yleisessä kurssissa ole
Lue lisää