Lelutornin tähystäjät

  Hei! Nyt on kyllä niin jännittävät hetket käsillä, että huh! Odotamme parhaillaan kirjaamme painosta, ja jännäämme sormet ja varpaat ristissä kauanko sen matka kestää lakkojen läpi Tallinnasta Helsinkiin Kirjapajan varastolle ja siitä kauppoihin. Ja vielä pitäisi odottaa oman kirjapaketin matka Helsingistä Ouluun! Vähemmästäkin menee yöunet, kun ei millään malttaisi odottaa!  😅 Ilolla voimme siis ilmoittaa, että kirjamme Herkkää arkea – erityisherkkänä työssä ja vapaalla on siis ihan pian kirjakaupoissa! Kirjaamme voi käydä tutustumassa esimerkiksi kustantajamme Kirjapajan verkkokaupassa Herkkää arkea | Publiva Oy (kauppakv.fi) . Koodilla HERKKÄÄ saat kirjan tätä kautta hintaan 25e (+postikulut). Tuntuu aivan uskomattomalta, että alun perin pienestä heitosta lähtenyt idea muotoutui matkan varrella oikeaksi kirjaksi ja että se on nyt viimein kaikkien luettavana! Kävi kuitenkin moneen kertaan selväksi, että tähän kannatti lähteä, jokainen käänne oli kyllä vaivan arvo...

Heippa hei!💛 Me tähystäjät olemme olleet vähän hiljaisuudessa viime ajat ja raporttien määrä on jäänyt kovin vähäiseksi. Tähystystä olemme kuitenkin jatkaneet mitä suuremmissa määrin! Tässä vähän kuulumisiamme pitkästä aikaa. Kerroimme täällä blogissammekin viime syksynä kirjaprojektistamme erityisherkkyyteen liittyen. Vuosi on hurahtanut kaikin puolin vauhdilla myös kirjan suhteen ja se on sisältänyt hyvin monenlaista kiemuraa. Jännää on riittänyt! Nyt kirjaprojektimme alkaa olla pikkuhiljaa loppusuoralla.  Viime vuonna joulun alla saimme kerättyä aineiston, johon saimme valtavan tärkeitä ja ihania kirjoituksia teiltä muilta herkiltä! Alkuvuodesta aloimme käydä aineistoa läpi ja hahmotella kirjan rakennetta. Luimme, kirjoitimme, pohdimme, keskustelimme, suunnittelimme, haroimme hiuksia, muokkasimme, poistimme, söimme suklaata, erehdyimme ja pohdimme uudestaan, sitten taas luimme ja kirjoitimme. (Ja söimme vielä pikkuisen lisää suklaata.) 😊 Yhtäkkiä huomasimme olevamme jo lok...

  Näin herkkis-äidille ruokailu voi aiheuttaa yllättävän monenlaista haastetta. Usein nolottaa, että aikuinen ihminen on näin ”nirso”. Vielä kun perheessä sattuu olemaan muitakin tahattomasti valikoivia ruokailijoita, joudutaankin viikon ruokalistaa miettimään melko ankaralla kädellä.  Etenkin nuorempi lapsi pistelee poskeensa melkein mitä vain, päiväkodissakin kelpaa usein myös se uutuustuote, mikä ei muille lapsille maistu. Kun menen hakemaan lasta päiväkodista, kuulen melkein päivittäin, että poika on syönyt kaksi tai kolme annosta. En tiedä mihin mahaan hän ruokaa syö, sillä housut pysyvät nippanappa jalassa. Ainoa, mitä hän inhoaa, on soppaklöntit ja päiväkodin maidoton limajugurtti. Myös mieheni syö käytännössä ihan mitä vaan. Vaikka ruoka olisi kuinka pahaa, se menee kyllä alas ja vähän sitkeämpikin lihanpala sujahtaa sujuvasti mahaan saakka. Hänelle ei ole ongelma kokeilla uutuusmakuja. Vanhempi poika on perinyt selkeästi minun geenejäni myös ruokailun suhteen. Hän...

HSP Suomen Rohkeasti herkkä -blogista löytyy nyt tilannekatsausta siitä, miten jännittävääkin jännittävämpi kirjaprojektimme erityisherkän arkipäivän palikoista etenee! Käy siis tsekkaan sieltä! 😎👍 Pääset tekstiimme suoraan tästä: Rohkeasti herkkä -blogi, Kirjaprojekti erityisherkän arkipäivästä etenee . 

Kuuntelin Reino Nordinin kappaletta Aikuisii ja tästä tietysti sain aikaan mojovan pohdinnan siitä, missä vaiheessa muka tosiaan muutuin ”aikuiseksi?” Vai menikö minulta ehkä joku kohta ohi, sillä en edelleenkään tunne itseäni kovin aikuismaiseksi, vaikka neljäänkymppiin ei ole enää montaa vuotta. Mitä sillä aikuisella oikein edes tarkoitetaan? Ikää vai sitä, että osaa käyttäytyä ”aikuisen” normin mukaisesti?   Aikuisuuden voi määritellä hyvin monella eri tavalla. Koulutukseeni kuului hyvin monia eri kehityksen ja kasvun teorioita sekä elämänkaaren eri vaiheiden määritelmiä ja kehitystehtäviä, joista en nyt tässä ala sen enempää. Päällimmäisenä mieleeni jäi jostain lukemani (ei-niin-kovin-tieteellinen) määritelmä siitä, että ihminen on aikuinen silloin, kun hän osaa huolehtia omista asioistaan itsenäisesti ja tarvittaessa myös toisten (eli lähinnä lastensa ja muiden kanssaihmisten) asioista. Ikämääritelmä aikuisuudelle oli sen sijaan hyvinkin häilyvä, sillä esimerkiksi moness...

Kevättä kohti mennään, hyvällä tuurilla ehkä jo kuukauden päästä näkee ikkunastakin ulos! 🙈😅 Meillä ainakin lunta on niin paljon, että aina oikein yllättyy johonkin lähtiessä, miten keväisesti aurinko jo paistaa. Kyllä se sieltä pikkuhiljaa! 💚 Olemme olleet koko alkuvuoden todella tiiviisti kirjaprojektimme kimpussa: kirjoittaneet näppäimistöt sauhuten muistiinpanoja ja järjestäneet äärimmäisen kiinnostavaa ja innostavaa aineistomateriaalia. Edelleen tuntuu, että on valtava etuoikeus päästä tekemään tällaista juttua! Jos hyvä tuuri käy, vuoden päästä pitäisi jo olla hyppysissä ihka oma tietokirjamme erityisherkkien hyvästä arkipäivästä, johon työelämä liittyy olennaisena osana. Jännää!! 😍 Kirjoitustöistä johtuen blogin puolella on ollut hieman hiljaiseloa, mutta monia ajatuksia on tännekin muhimassa tuolla pääkopassa kaiken muun sekalaisen roinan joukossa. Arki se kun tuppaa olemaan niin kiireistä... 😅 Oikein ihanaa kevättä! Muistakaa aurinkolasit! 😎 t. Laura ja Anna